Koirapäiväkoti

Saimme Kasperin vieraaksemme viikonlopun ajaksi. Kaveruksilla oli hauskaa: painia ja leikkiä riitti. Väkisinkin sitä alkaa ajatella aina vain enemmän ja enemmän sitä, että koiria pitäisi olla kaksi. Puhukoon kuvat puolestaan...

Kesän kuulumisia

No niin, vihdoin saapui se kesä. Aika on mennyt verkkokurssien suorittamiseen ja autokouluun (kortti parhaassa tapauksessa taskussa jo ensi viikolla!) sekä Viivin harrastuksissa. Aloitimme uutena kokeiluna vasta Suomeen saapuneen nose workin! Niin kuin monet Viivin lempinimetkin kertovat (nuusku, pitkänokka, hajuherne), neitonen on oikein taitava ja ahkera nenänkäyttäjä ja vaikuttaakin ihan pätevältä tässä uudessa lajissa. Joskus lajin virallistuttua, olisi kiva alkaa kilpailemaankin. Nose workissä koira tekee oikeasti sen työn ja ohjaajan rooli kisatilanteessa on todella pieni, eli kisaamista ei tarvitsisi jännittää niin paljon.

...Niin ja siitä kisaamisesta.... Rally-toko -intoni on varsin jäissä. Osallistuimme oman seuran möllehin (hyl), jossa taas huomasin sen, kuinka eri tavalla Viivi (ja varmasti itsekin) toimin ns. "tosipaikan tullen." HYL tuli siitä, kun itse uusiessa menin väärään paikkaan, muuten tuloksena olisi ollut pistesaldo, jolla olisimme päässeet läpi. Onnistuin ilmeisesti Dentastixin avulla saamaan kisakaverilleni hurrrrjan vireen: rallysta meinasi tulla rallia. Maaliin olisi pitänyt päästä hirrrrmu nopeasti ja jokaista sivulletuloa seurasi HAU ja pomppu. Karmeaa katseltavaa... Saisiko kisoihin joskus ottaa sen koiran, joka minulla on treeneissä? (Tai no, varmaankin vika on oikeasti minussa itsessäni...)

Viime viikonloppuna urakoimme Viivin kanssa mustikassa. Viivi tyhjensi mättäitä ahkerasti suullaan, mutta sain itsekin ihan mukavan saaliin. Kovin homma olikin se mustikoiden "siivous" ja kynteni ovat edelleen siniset...

Sitten kuvia. Kesän alussa visiteerasimme rally-ryhmämme vetäjän luona ihastelemassa sheltti-pentuja, joista muutama näpsäisy. Eilen tapasimme neiti-Vappua, 5kk vanhaa cairnia. Ja sitten ihan vain Viivin omia poseerauksia.

Vappu

"Että kun oli hyvä juttu!!"

Agia ja vieraita

Viime torstaina osallistuimme Viivin kanssa mölliagilityn hyppy- ja agilityratoihin Pietarsaaressa. Radat eivät olleet mitään kymmenen esteen mittaisia, vaan mielestäni tavallista möllitasoa haastavampia. Viivi veti kuitenkin homman kotiin hienosti, ohjaaja ei niinkään. Molemmista radoista tuloksena HYL omien mokieni johdosta! Hyppyradalla keskityin odottamaan Viiviä putkesta ja salama-koira ryntäsi sieltä nopeammin kuin luulin... Pasmathan siinä meni sekaisin... Ja ohjasin väärälle hypylle. Agilityradallakin myöhästyin ohjaamaan suoran putken jälkeiselle hypylle, tein jotain omituista käsi ojossa, ja Viivi teki hyppyyn takakierron. Ehkä neito oli päättänyt suoran hypyn olleen ihan liian helppo, hahah.

Note to self:
- älä juokse kokoajan käsi ojossa
- älä hidastele lähdössä turhaan
- JUOKSE
- JUOKSE LUJAA

Puomille on nyt saatava hiukan nopeutta lisää (se oli meidän bravuurimme, mutta jostain syystä Viivi alkanut hidastella ja varmistaa minulta, saako tätä pitkin nyt varmasti kiivetä?!). Varmuutta tarvitaan myös keinulle. Ja keppien treenaus on ihan puolitiessä... Muuten hommaa onkin lähinnä ohjaajalla. Tähtäyksenä olisi kisata kotikisoissa ensi kuun puolessa välissä, mutta saa nähdä. Katsotaan miten keppien kanssa alkaa sujua.

Lopuksi hieman kuvasaldoa Sannan ja Taavi-sheltin vierailusta tänne harmaaseen Kökkölään. Seikkailimme yhdessä metsässä shelttijengillä  (Mari,&Kasper&Oliver, Sanna&Taavi sekä minä&Viivi). Kuvat ovat kaikki Sannan napsaisemia! (Ja Viivin karvatilanne on tällä hetkellä erittäin niukka!)

Taavi <3

Oliver <3

Kasper <3