keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Hyvää uutta vuotta...

                                          ...2015! Toivottavat Nalle, Viivi, Kasper ja Oliver!


(C) Tanja

Vuosikatsaus 2014

Match show't
Kokkola 2.7.2014 - SIN, ei sijoitusta
Rautio 5.7.2014 -SIN3
Kaustinen 7.7.2014 -SIN3
Sievi 17.7.2014 -PUN, ei sijoitusta
Kokkola 23.8.2014 -SIN, ei sijoitusta
Kokkola 24.8.2014 - SIN, ei sijoitusta
Kokkola 29.11.2014 -PUN3
Kannus 13.12.2014 - SIN, ei sijoitusta

Näyttelyitä
Kokkola KVErkkarit
Itse olin turistina näyttelyissä myös Seinäjoella ja Jyväskylässä 


Harrastuksia
RTK1möllitokoja, agilityä


                                                                                        


Alkuvuosi 2014 toi mukanaan uuden naapurin, Kasperin, josta on kehkeytynyt Viivin mahtava leikkikaveri! Paljon on tultu metsässä rämmittyä ja takapihalla painittua.




Alkuvuodesta saatiin nenäpunkki ja kesällä Viivi kärsi ripulista. Oikean ruoan löytyminen oli hankalaa. Lopulta Applaws oli neidille sopiva merkki ja lääkärin antama antibioottikuuri helpotti vatsaa. Neiti painoi alimillaan vain 4,8kg jatkuvan ripulin takia, mutta painoa saatiin kerättyä melko nopeaan tahtiin n. 1,5kg. Nyt painoa n. 6,3 kg ja korkeutta 34,5 cm virallisella säkämitalla mitattuna! Kesällä kävimme myös hierojalla ja fysioterapeutilla takapään jumiulun takia, mutta apu löytyi jäsenkorjaajalta, joka niksautti jonkin (???) jälleen paikoilleen. Virallisissa terveystutkimuksissa Viiville julistettiin B/B lonkat ja 0/0 kyynärät, sekä terve sydän, silmät ja polvet.
Huhtikuussa juhlittiin Oliverin ja Viivin synttäreitä!
(vasemmalta: Taavi, Viivi, Oli, Kasper)

Agilityn harrastamisen aloitimme syksyllä. Laji on Viiville erityisen mieluinen! Itsekin olen innoissani, mutta tässä täytyy mutustella jonkin verran maitorahkaa ja pähkinöitä ennen kuin edes haaveillaan kisaamisesta tai 'vakavammasta' harrastamisesta. Tällä hetkellä ihan vain hauskanpitoa -ja saattaa sellaiseksi jäädäkin. Katsellaan! Kävimme myös lyhyen pallopaimennuskurssin. Niin ja kävimmehän myös paimentamassa OIKEITA lampaita!

Olemme treenanneet paljon uusia temppuja (vadilla pyörimistä, ovien sulkemista, nenän raapimista ja ties mitä...) sekä TOKOa ja rally-tokoa. Kesällä olimme mukana hieman vaativammassa tokoryhmässä ja syksy meni perustokossa.

Vippe pääsi myös ensimmäiselle ulkomaanmatkalleen Ruotsiin!

Syksyn ajan vedin yhdessä Marin kanssa koirien aktivointiryhmää kerran viikossa. Kurssi loppui jouluun -toisaalta helpottavaa, toisaalta harmittavaa! Saimme paljon kiitosta, ja nautin riemusta, jonka monet löysivät oman koiransa kanssa kurssimme ansiosta. Loppua kohden alkoivat jo ideat loppua, joten nyt on hyvä pitää hetki taukoa ja kasata uusia ajatuksia. Ehkä pidämme kurssin uudelleen joskus?

Ja tulihan minusta vihdoin myös ylioppilas!


(C) Kirsi
Olen kiitollinen ja onnellinen tästä vuodesta, ensimmäisestä kokonaisesta vuodesta rakkaan koirani kanssa! 
     ...ja kiitollinen niistä ihanista ihmisistä, jotka Viivi on tullessaan tuonut elämääni :)





tiistai 30. joulukuuta 2014

Joulunvietosta palanneet

Hautausmaa lunta tulvillaan

Täällä jotkut paketit tuoksuu ihan... RUOALTA!

Pikachu!

Tippuskohan mulle taikinaa...

Taiteilijan luomus -ilman muottia!

Tää joulu väsyttää...

Joulu meni mukavasti pipareita leipoen ja syöden, hautausmaalla käyden, saunoen, lahjoja availlen, yhdessä ollen. Viivi oli päivän lopuksi niin väsynyt, että neiti piti kantaa sänkyynsä. Raukka nukahteli ympäri taloa   -- ja aina keskelle kulkuväylää, josta piti pian taas nousta ja siirtyä muualle. Karvalapseni sai ison kasan lahjoja: purutikkuja, nameja, lelun, öljyä ja hammasharjan! Joulupukki oli kaamean pelottava, mutta joulumuori mukava. Viivi haukkui pukin pataluhaksi... ihme, että sai yhtäkään pakettia!


tiistai 23. joulukuuta 2014

Joulu saapuu jokaiselle...

HYVÄÄ, hauskaa, ILOISTA, lumista, ONNELLISTA, maukasta, TUNNELMALLISTA JOULUA!!
                                                        .... Ja Marille kiitos kuvista <3






lauantai 20. joulukuuta 2014

RTK1

Pari viikkoa sitten osallistuimme Viivin kanssa Kannuksen rally-toko -kisoihin. Kisat olivat kolmannet, joihin osallistuimme (niille, jotka eivät tiedä rallystä, luokkanousuun tarvitaan kolme hyväksyttä suoritusta). Tunsin siis hieman paineita onnistua: luokkanousu olisi hieno juttu! ALOsta AVOon tarkoittaisi sitä, että radalla ei enää tarvitsisi käyttää talutinta. Minulle taluttimen kanssa sählääminen on ollut ehkä se radan haastavin osio, eli odotan innolla siitä luopumista.



Rata ei ollut vaikea, mutta en saanut viritettyä Viiviä oikein kisatunnelmaan. Karvakuono kävi ylikierroksilla ja oli aivan liian innokas radalle astellesamme. Niinpä mokasimme kylteistä helpoimman: ISTU. Jouduin uusimaan sen kahdesti, sillä Viivi tarjosi itsepintaisesti maahanmenoa, Viimeisellä yrityksellä vaihdoin käskysanan  ("istu") "sivuun", joka toimi. Loppurata menikin paremmin lukuunottamatta kylttiä, jossa piti edestä kiertää vasemmalta sivulle. Viivi lähti kiertämään minut oikealta puolelta (oli liian innoissaan ja oltiin kerrattu juuri oikealta kiertoa) ennen kuin ehdin edes antaa minkäänlaista käskyä. Uusintoja ei ollut jäljellä, joten jatkoimme eteenpäin. Varsinkin lopun pujottelu juosten meni upeasti!

Kahdesta isosta mokasta huolimatta pääsimme siis läpi ja saimme RTK1n! Kokonaispistemäärästä vähennettiin myös 2 pistettä muutaman haukahduksen takia. En ollut tyytyväinen pistemäärään, sillä tiedän että pystyisimme paljon parempaan, Ja jostain syystä jännitys valtasi minut radalla täysin! Suorituksessamme oli kuitenkin paljon positiivista. Viivin kanssa on ihana tehdä yhdessä, neiti nauttii kovin <3

 Suuntana AVO!

perjantai 5. joulukuuta 2014

Hoitotäti-Viivi

Tänään Viivi sai leikkiä hoitotätiä, kun ihastuttava Kasper saapui kylään muutamiksi tunneiksi. Kaverukset jaksoivat painia koko ajan, lukuunottamatta pientä lenkkiä, jonka teimme. Silloin käveltiin asiallisesti hihnoissa.

Myös ilma iloitsi kaverusten leikkipäivästä. Aurinko paistoi täydeltä terältä ja maa oli hieman kuurassa. Hämärä yllätti kuitenkin jälleen aiemmin kuin eilen... ja hämärän myötä tihkusade. Koska tämä pimeys loppuu?

Kännykän kamera ei pysy vauhdissa...

Välillä on hyvä maata hetki ja kerätä voimia seuraavan sprinttiin!

Hyvää huomista itsenäisyyspäivää kaikille!

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Tallinna

Viime viikonloppuna otin lomaa arjesta ja suuntasin äitini kanssa Tallinnaan joulutorille. Vietimme yhden yön hotellissa, kiertelimme joulutoria ja kauppakeskuksia, söimme ruokaa ravintoloissa ja tapoimme aikaa laivalla.

Viivi jäi isäni hellään huomaan. Kaksikko tulee niin hyvin juttuun, että oli selvää että karvakuononi pärjää yhden yön ilman minua. Silti ikävä hiipi mieleeni heti, kun lähtö koitti... Viivi oli kuulemma ollut erittäin hellyydenkipeä. Ehkä sekin ikävöi minua? Hihi.