Viikot vierii. Touko- ja kesäkuu menivät työharjoittelussa, kesäkuu koulutehtäviä väsätessä ja työkeikkaa tehdessä ja sama meininki jatkuu loppukesän. Vietinpä hienon viikon Kennelliiton suurleirin leiriohjaajanakin kesäkuun lopussa! Kaikki vapaa-aika on kulunut Viivin kanssa metsässä tai treenatessa agilityä/nose workia/rally-tokoa tai kouluttaessa omaa rally-ryhmää. Ensi viikonloppuna meillä on tiedossa kolme agility-starttia oman seuran Klag-kisoissa. Kepit ovat edelleen se epävarmuustekijä, mutta kisathan ovat parasta treeniä!Olen käyttänyt paljon iltoja lukien ja opiskellen koiran rakennetta ja monia rakennekuvia on tuhrittu Paintilla viivoja piirrellessä. Nälkä kasvaa syödessä ja kiinnostus lisääntyy jatkuvasti... Keväällä kävin kasvattajan peruskurssin (en muista, olenko siitä täällä maininnut) ja ehkä joskus, hyvin pitkän ajan päästä, voisin harkita kasvattamista. Tällä hetkellä tietoa ei vielä tarpeeksi.
Viivi voi hyvin ja on nälkäinen 24/7. Turkki tippuu ja välillä tuntuu, että olen meistä se karvaisempi osapuoli. Pohjavillan rapistessa olen kuitenkin yllätyksekseni huomannut, että neitosen päällikarva alkaa olla jo huomattavasti pidempää ja tuuheampaa kuin aiemmin. Tuleekohan mun sporttiturkista sittenkin vielä joskus oikea kettupuuhka...
 |
| (c) Mari Hannuksela (yhyy, takajalat huonosti) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti