Auton nokka kääntyi kohti Jyväskylää sunnuntai-aamuna klo 5.15. Hullun hommaa tämäkin, kun tietää ettei näyttelystä mukaan tartu edes mitään palkintoa :P Jos SERT tai jokin sijoitus olisi edes realistinen haave, tuntuisi järkevämmältä lähteä. Miksi siis mennä näyttelyyn? No, koska...
1) Se on mukavaa: koiran kanssa yhdessä tekemistä ja onnistumista
2) Erilaista. Irtiotto arkeen!
3) Siellä näkee muita: ihmisiä ja koiria
4) Shoppailtavaa!
On hieno tunne, kun on mennyt jännittäen kehään, mutta poistuu sieltä iloisena. Saan valtavasti hyvää mieltä, kun teemme Viivin kanssa jotain yhdessä. Ja tärkeimpänä: myös Viivi nauttii tekemisestä (ja siitä, että saa kunnon kourallisen nameja heti kun tullaan kehästä pois). On myös mukavaa kuulla jonkun ammattilaisen mielipide omasta koirastaan. Minulle Viivi on aina paras ja kaunis, mutta on mielenkiintoista saada täysin ulkopuolisen arvio. Ja muistaa olla ottamatta sitä liian tosissaan ;)
Meillä on sijoituksien ja SERTien sijaan erilaisia tavoitteita. Laatuarvosanaksi toivoin EH:ta (omalla asteikolla esiintymisestä/käyttäytymisestä ERIä. Ja molemmat tuli!). Sain Viivin liikkumaan ilman yhtäkään lattian nuuhkaisua ja häntäkin pysyi nätisti selkälinjan alapuolella. Niin ylpeä!
Tuomarin käytökselle olisin antanut ehkä T:n. Tai jopa HYL:yn... Herrasmies ei meinaan paljon halunnut käsiään liata koiriin: hipaisi selkää ja katsoi huulia nostamalla purennan. Liikettä miekkonen ei tainnut edes vilkaista. Arvosanalappu nousi ilmaan kesken liikkeen, eli missään vaiheessa koiraa ei saanut yksilöarvostelussa edes seisottaa. Muutaman sheltin tuomari käpälöi paremmin: ne, jotka häntä itseään kiinnostivat. Tympeää.
Mainitsinkin jo, että Viivin häntä pysyi liikkeessä alhaalla. Tuomari oli kuitenkin kirjoittanut arvosteluun toisin. Missä vaiheessa hän oli sen ehtinyt sanella, kun liikettäkään emme ehtineet suorittaa loppuun? Pöydällä kenties?
Laatuarvosana AVO EH, mutta arvosteluna ehdottomasti tähän mennessä huonoin. Tuomarina Andrew Brace, Iso-Britanniasta.
2 years sable. A little plain in the head & ears could be more settled. Good size and basic shape but she needs more angulations front and back. Topline could be more settled. Movement lacks scoup (??!). Tail carriage rather high.
Seuraavaa näyttelyä varten en lähde ajelemaan satoja kilometrejä, vaan tyydymme lähinäyttelyihin. Niinpä seuraava kehäkokemus koittaa luultavasti vasta heinäkuussa täällä Kokkolassa. Suunnitelmissa on startata agilityn viralliset kisat tammikuussa, joten nyt panostetaan aika ja rahat siihen. Myös rally-kisoja on tulossa lähitulevaisuudessa, tavoitteena RTK2.
Hauska toi tuomarille HYL :D No joo ei kuulosta kivalle, jos ei kunnalla arvostele.
VastaaPoista