keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Kajaani KV

Kun heräät sunnuntai-aamuna puoli viisi ja takana on raskas kouluviikko, et voi olla ihmettelemättä mikä päässäsi riivaa. Näyttelyt ovat siitä tyhmää hommaa, että niihin täytyy ilmoittautua kuukausia etukäteen, jos haluaa päästä mahdollisimman halvalla. Ja halvalla ei kyllä pääse siltikään! Paikka on maksettava heti, eikä rahoja saa enää takaisin. Sievoisen summan pulitettuaan, ei ekana tule mieleen jättää menemättä. Joten niinpä sitä mentiin, pakkasta ja unirytmiä uhmaten.

Kasper nukkuu kopassa,
Viivi teki pesän päälle.
Kerrossänky! (c)Mari
Mukaan lähtivät Mari ja Kasper. Kasperille povasin menestystä, mutta Viivin kanssa lähdimme ihan vain kokeilemaan. Toivoin EH:ta, enkä pitänyt sitä lainkaan mahdottomana tavoitteena. Tavoite ei kuitenkaan täyttynyt, vaan H:han sieltä pamahti... Mutta oikeastaan se ei haittaa ollenkaan, sillä meillä olikin yllättävän hyvä reissu muuten! Tuomari oli aivan älyttömän mukava, Viivi esiintyi kehässä upeasti, näyttelypaikka oli lämpimämpi kuin olimme pelänneet (syväjäädyimme silti) ja molemmat koirat nappasivat mainiot arvostelut. MUTTA kaikista parasta oli, että karvakuonot käyttäytyivät niin hyvin! Molemmat osasivat ottaa lungisti ja nukkua, vaikka ranskanbuldoggi-seurueet ahdistivat meidät hallin nurkkaan ja meillä omistajilla nousi höyry päästä. Kasperilla ja Viivillä taitaa molemmilla olla paremmat hermorakenteet kuin minulla ja Marilla yhteensä.

Niin kuin jo mainitsin, Viivin arvostelu oli H:sta huolimatta oikein positiivinen. Sydäntäni lämmitti kovasti arvostelun viimeinen lause...

"Feminine bitch. Nice long head. Very small ears that do not dip. Good neck and topline. Rather straight in the front angulation and could be better behind. Nice tail. Good coat quality. Nice colours.
EXCELLENT HANDLING!"

Tuomarina toimi Birgitte Schjöth, Tanskasta.

Näyttelysuunnitelmia tulevaisuudelle ei vielä ole. Ennen joulua olin ajatellut lähteä vaikka minne, mutta nyt tuntuu siltä, että kannataako niitä Hyviä lähteä kovin montaa hakemaan ( jamaksaa itsensä kipeäksi siitä lystistä). Ehkä nyt olisi jälleen aika antaa neitosen hieman kypsyä ja kehittyä lisää? Aion myös yrittää keksiä, saisinko korvat vielä jotenkin kauniimpaan asentoon. Käytän VIiviä hieronnassa, sillä takapään jumit vaikuttivat melko varmasti kulmauksiin, joista on ennen tullut kehuja.

Mutta nyt kohti arkea ja muita harrastuksia: rallya, tokoa ja agia! Jee!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti