Viikonloppuja!

Viivi oli muutaman päivän ankaran ripulin kourissa, mutta nyt jo helpottaa. Syynä ripuliin oli vatsaan juuttunut luunpala, joka onneksi tuli oksennuksen mukana ulos...  Mutta mitä jos ei olisikaan tullut? Missä vaiheessa sitä olisi osannut hakeutua lääkäriin?

Onneksi selvisimme säikähdyksellä, ripulilla, oksentelulla, päivän paastolla ja Canikurilla. Kyllä se helpottaisi elämää, jos nämä karvakaverimme osaisivat sanoa, mikä on hätänä. Aivan uskomatonta, että koiran herkkuluusta voi irrota peukalon kokoinen luunpala!! Onko muille koskaan käynyt niin? Uskaltaa tässä syöttää enää mitään muuta kuin puuroa.. tai no, voihan siihenkin tukehtua...

Tänään seikkailimme lumihangessa koirakavereiden kera. Lumi pakkuuntuu ikävästi Viivin tassujen väliin ja tämähän on neidin mielestä kovin kiusallista... Muuten lumi olisi hänenkin mielestään oikein kiva juttu. Mutta ainakin minä nautin lumesta ja talvesta kovasti juuri nyt: paljon parempi vaihtoehto kuin kura ja pimeys!!

(c) Mari

HYVÄÄ JA NENÄKÄSTÄ VIIKONLOPPUA! (nenäpäivä... ;) )